Panttuuripiha – muistoja laivavarvin ajoilta

Nyt vanha panttuuri elää paitsi kertomuksissa, myös Pateniemen Veneenveistäjänrannan nimistössä.

Ennen sahateollisuuden alkua Pateniemi oli tunnettu laivanrakennusteollisuudestaan. Kun vuosina 1853–1856 käydyn Krimin sodan seurauksena oululaiset laivanvarustajat menettivät suurimman osan omistamistaan laivoista, tarvittiin uusia aluksia vastaamaan kiihkeään kysyntään. Kaiken kaikkiaan Pateniemen varvilla rakennettiin purjealuksia yhteensä kaksitoista kappaletta. Kuuluisan veistämön keskeisin tapahtumapaikka oli valtavan suuri, monen pateniemeläisen kertomuksissa yhä kohoava panttuuri.

Pateniemenrannan alue oli ennen sahateollisuuden alkua tunnettu laivanrakennuksesta.

Pateniemi tunnettiin purjeveneistään

Pateniemessä oli 1850 luvun loppupuolella kuuluisa veistämö. Pateniemen varvilla tehtiin ensimmäinen kuparipohjainen laiva Suurruhtinas Konstantin, joka laskettiin vesille toinen lokakuuta 1858. Tämä isokokoinen laiva veti kaikkinensa noin 300 lästiä (yksi lästi oli ennen vuoden 1865 laivanmittaussäännön uudistusta 2 448 kiloa).

Pateniemen varvilla tehtiin ensimmäinen kuparipohjainen laiva Suurruhtinas Konstantin, joka laskettiin vesille toinen lokakuuta 1858.

Toinen päivä joulukuuta 1859 kävi hänen ylhäisyytensä kenraalikuvernööri vierailulla Pateniemen varvilla, jossa oli valmistettu useita pieniä sota-aluksia Venäjälle. Kenraalikuvernööri lahjoitti varviväestön sairashuonekassaan 100 hopearuplaa. Kysyttäessä saako hänen nimensä antaa rakenteilla olevalle suuremmalle fregatti-laivalle, hän suostui mieluisasti. Laiva kastettiin Greve Bergiksi.

Puulaivat olivat käytössä kuitenkin liian tulenarkoja ja näin ollen haavoittuvaisia. Niiden kysyntä alkoi pikkuhiljaa hiipua. Koko varvi myytiin 9.2.1865 7500 ruplalla kauppaneuvos Gustav Bergbomille ja hänen veljellensä Carlille. Rakennusten hinnaksi laskettiin 4 046 hopearuplaa, mutaproomun 900 ruplaa ja kaksi jo myytyä laivaa nousivat 53 500 ruplaan.

Saha ja höyläämö perustettiin vuonna 1872.

Vuonna 1872 Bergbomin veljekset päättivät rakennuttaa Pateniemeen sahan ja höyläämön saadakseen puutavaraa laivanrakentamista varten. Sahateollisuuden alkaessa tulla laivavarvia kannattavammaksi laivanrakennus loppui Patelassa. Viimeinen Pateniemen varvilla rakennettu laiva oli 31.7.1874 valmistunut parkki Felix.

Pantturipiha on kunnianosoitus historialle

Laivavarviin olennaisena osana kuulunut panttuuri oli valtavan suuri, vahvoista lankuista salvaamalla rakennettu ja kahdella välitilalla varustettu kolmikerroksinen veistämö. Kun laivan rakennus aloitettiin, toiseen välitilaan piirrettiin laivan kuva luonnollisen kokoisena: köli ja sen muoto sekä kaikkien kaarien nousut fööristä ahteriin saakka. Näistä käytiin tekemässä sapluunat, joita tarvittiin telakalla laivaa rakennettaessa. Kun laiva oli valmis, lattia höylättiin käsihöylällä puhtaaksi toisen laivan piirustuksille.

Laivanrakentamiseen tarvittiin monennäköistä työmiestä ja erityisosaajaa.

Panttuurin alimmassa kerroksessa kirvesmiehet veistelivät ja höyläsivät kaaripuita ja sivulankkuja. Yläkerroksessa luultavasti maalarit ja puusepät tekivät keveämpiä osia laivaan. Laivanrakentamiseen tarvittiin monennäköistä työmiestä ja erityisosaajaa: kirvesmiesten lisäksi muun muassa seppiä takomistöihin ja ammattitaitoisia riivareita tilkitsemään puurunkoisia laivoja. Vanhan muistitiedon mukaan panttuurissa oli vielä vuosikymmenien perästä erilaisia laivojen nimikilpiä, maalausapluunoita sekä kaikenlaista seelilaivoihin tarvittavaa tavaraa.

Panttuuri purettiin sahan laajentuessa ja tilalle tuli sahatavaraa.

Panttuuri ja siihen kuuluva telakka, missä laskettiin laivat vesille, ylsi aivan Pateniemen rantaan saakka. Pateniemen sahan lautatarhan laajentuessa panttuuri purettiin alta pois. Nyt vanha panttuuri elää paitsi kertomuksissa, myös Pateniemen Veneenveistäjänrannan nimistössä. Panttuuripihasta löydät myös Rakennus-Hangan modernit, mutta merellistä perintöään kunnioittavat uudiskohteet!

Muistelmat menneestä tarjosi Pateniemen historiaan perehtynyt Juhani Myllylä. Myös Pateniemi-seuran sivustolta löytyy tietoa.